Aivoriihi - toteutus ja perusperiaatteet

Aivoriihi (myös "brainstorming" tai "ideariihi") on ideointimenetelmä, jolla pyritään keksimään suuria määriä luovia ideoita johonkin aiheeseen liittyen. Menetelmä perustuu neljään perusperiatteiseen, joilla osallistujien asiantuntemuksesta luodaan uusia luovia ratkaisuja.

Historia

Alex Faickney Osborn, yksi BBDO mainostoimiston perustajista, esitteli BBDO:lla käytetyn brainstorming-menetelmän luovuutta käsittelevässä kirjassaan How to Think Up vuonna 1942. Menetelmän synnyn taustalla oli Osbornin tyytymättömyys siihen, että BBDO:n työntekijät eivät pystyneet kehittämään itsenäisesti luovia ideoita heidän asiakkaidensa mainoskampanjoihin. Hänen kokeilujen kautta ratkaisuksi syntyi ryhmätyötapa, jonka avulla ideoiden määrä ja laatu paranivat. Työtavasta muotoutui periaatteet aivoriihelle, jonka maailmanvalloitus alkoi varsinaisesti vuonna 1953 hänen kirjastaan Applied imagination.

Aivoriihen perusperiaatteet

Osborn kiteytti ideoinnin toteutuksen neljä tärkeää perusperiaatetta, joiden tarkoituksena on vapauttaa ihmiset estoista, stimuloida ideointia ja lisätä ryhmän luovuutta. Nämä samat periaatteet ovat taustalla myös muissa aivoriihen jälkeen syntyneissä ideointityötavoissa, painottaen niiden käyttöä ehkä hiukan erilaisista näkökulmista.

Aivoriihen 4 perusperiaatetta ovat

1. Määrä tuottaa laatua
2. Ideointi ja arviointi erotetaan toisistaan
3. Poikkeavien ja villien ideoiden rohkaisu
4. Hyödynnä jo syntyneitä ideoita

Seuraavaksi perehdymme näihin aivoriihen periaatteisiin.

1. Määrä tuottaa laatua

Ideoiden määrä pyritään maksimoimaan, sillä suurempi määrä ideoita lisää sen todennäköisyyttä, että niiden joukossa on mullistavia uniikkeja ideoita.

Toinen tärkeä näkökulma määrän merkitykseen on se, että aluksi mieleen tulevat tutut ja aiemmin käytetyt ratkaisut. Uusia ideoita saadaan syntymään paremmin, kun yleisesti tunnetut ratkaisut saadaan ensin poistettua niiden tieltä. Tällöin päästään muistia ja logiikkaakin syvempiin ajattelun kerroksiin ja alkaa syntymään mielleyhtymiä. Tällöin aivojen vanhaa tietoa yhdistellään uusiksi ideoiksi, jotka poikkeavat aiemmista ratkaisuista.

2. Ideointi ja arviointi erotetaan toisistaan

Ideointivaiheessa sanat "ei" ja "mutta" tulisi kadottaa kokonaan osallistujien sanavarastosta. Kritiikistä ja arvioinnista pidättäytymisellä on tärkeä rooli avoimen ja luovan ilmapiirin luomisessa. Hyvässä ideointiprosessissa arviointia ei kielletä, mutta se siirretään myöhempään vaiheeseen.

Arviointi kannattaa toteuttaa positiivisena valintana ideoiden tuottamisen jälkeen. Tällöin valitaan koko ideamassasta jatkopohdintaan parhaan tuntuiset ideat. Kun aikaa ei käytetä huonojen ideoiden karsimiseen, osanottajilla syntyy positiivinen suhde ideointiprosessiin ja ideointitoiminnalle on jatkossa paremmat lähtökohdat.

3. Poikkeavien ja villien ideoiden rohkaisu

Poikkeukselliset ja hauskat ideat toimivat kahdella tavalla. Ne vapauttavat usein tunnelmaa ja laskevat osallistujien oman ideoinnin kritiikkikynnystä. Tämä edesauttaa uusien muille esittävien oivallusten syntymistä osallistujien omassa ajattelussa.

Poikkeavat ideat toimivat myös virikkeinä, jotka johdattavat ajattelua pois perinteisistä ja totutuista ajattelu-urista. Ohjaaja voi tuoda ideointiin mukaan myös virikkeitä, joilla osallistujia johdatetaan pois perinteisistä ratkaisuista sekä autetaan löytämään uusia oivalluksia omasta asiantuntemuksestaan.

4. Hyödynnä jo syntyneitä ideoita

On sallittua ja toivottavaa, että muiden ideoita jatkokehitetään ja niiden pohjalta kehitetään uusia ideoita. Aiemmat ideat toimivat myös virikkeinä osallistujille löytää uusia näkökulmia omaan ajatteluun. Ideoinnissa saa ja kannattaa varastaa ja parannella muiden ideoita.

Aivoriihen toteutus

Aivoriihen toteutus tapahtuu kuuden vaiheen kautta, joita ovat valmistelu, menetelmän esittely osallistujille, aiheen esittely ja määrittely, ideointi, valinta ja jalostus, sekä lopetusvaihe, joiden tehtäviä avaamme seuraavaksi.

1. Valmistelu

Valmisteluvaiheessa on tärkeää määritellä hyvin kysymys, johon aivoriihessä haetaan vastausta. Hyvä kysymys on avoin, konkreettinen ja rajattu.

Vertaa näitä kahta kysymystä: Miten parannamme tulitikkuja? Minkälainen tulitikkurasia on markkinoilla olevia turvallisempi? Jälkimmäinen kysymys on paljon rajatumpi ja konkreettisempi. Nyrkkisääntönä voi sanoa, mitä konkreettisempi kysymys, sitä helpommin löytyy eteenpäin vietävä ratkaisu. Toisaalta, mitä laajempi kysymys, sitä helpompi on ideoida, mutta haasteena voi olla päästä riittävän konkreettisiin jatkoaskeliin.

Pyri myös välttämään ”ja”-sanallisia ideointikysymyksiä, jotta aiheen selkeys säilyy. Sinänsä kysymyksessä voi kuitenkin olla kahden vastakkaisen ominaisuuden yhtäaikainen hakeminen, koska sellaisen ongelman ratkaiseminen synnyttää usein innovatiivisia ratkaisuja, esim ” miten teemme ilman rahaa tuottavan markkinointikampanjan?”.

Jos mahdollista, pyri keräämään mahdollisimman heterogeeninen osallistujaryhmä, sillä se lisää todennäköisyyttä laaja-alaiseen ideointiin. Osallistujina on hyvä olla ko. aiheen asiantuntijoita ja nyrkkisääntönä noin ¼-osa asiantuntijoita tulisi olla muilta aloilta. Aihealueen ulkopuoliset asiantuntijat tuovat virikkeitä ideointiin, joilla saadaan kaiveltua varsinaisten asiantuntijoiden aivoista uusia näkökulmia. Hyvä ryhmän koko on 3-8 henkilöä.

2. Aivoriihi-menetelmän esittely

Jos ryhmässä on mukana osallistujia, jotka eivät ole ennen osallistuneet aivoriiheen, esitellään työpajan menetelmä heille. Tarvittaessa voidaan pitää nopeutettuna harjoittelukierros, jotta osallistujat pääsevät menetelmään sisälle. Alkuun kannattaa kuitenkin aina kerrata aivoriihen perusperiaatteet myös jokaisen osallistujan kesken.

3. Aiheen esittely ja määrittely

Aiheen kompleksisuudesta riippuen aiheen esittely voi olla jotain muutamia päiviä aikaisemmin toimitetusta laajasta materiaalipaketista, muutaman minuutin brieffiin juuri ennen aloitusta välillä. Pidä myös mielessä, että brieffaaminen on helposti kaksiteräinen miekka: esimerkiksi tiedettyjen esteiden ja reunaehtojen kertominen säästää turhalta työltä, mutta voi myös ohjata ajatukset pois uusista ratkaisuista niiden tiimoilta.

4. Ideointi

Ideointi voidaan toteuttaa monella tapaa. Usein työpajan ohjaaja toimii kirjurina ja kirjaa osallistujien kertomat ideat heidän puolestaan fläppitaululle tai valkotaululle. Toisessa vaihtoehdossa osallistujille jaetaan Post-it -lappuja ja osallistujat kirjaavat omia ideoitaan niille yksilötyöskentelynä. Sen jälkeen jokainen esittää syntyneet ideat ryhmälle ja samalla laput liimataan taululle.

Muita vaihtoehtoisia tapoja ideoiden tuottamiseen löydät alempaa ”Vaihtoehtoiset toteutustavat” -kohdasta. Jo ideointivaiheessa osallistujia kannustetaan ideoinnin ohella myös jatkokehittämään muiden ideoita, jotta ideoinnista saadaan mahdollisimman laadukkaita ja hyviä ideoita.

5. Valinta ja jalostus

Hyvä tapa priorisoida ideat on käyttää osallistujien asiantuntemusta apuna. Osallistujia voidaan pyytää merkkaamaan plus-merkki esimerkiksi kolmelle parhaalle idealle. Tämän jälkeen kannatettuja ideoita voidaan vielä ryhmitellä saman tyyppisten ideoiden ryhmiin ja niiden pohjalta voidaan sopia jatkotoimenpiteistä.

Toinen tapa on pyytää osallistujia valitsemaan ideoista kiinnostavimpia ja pyytää heitä kehittämään niiden pohjalta pidemmälle pohdittu ehdotus. Osallistuja vuorollaan esittää oman ideansa ja ohjaajan johdolla autetaan idean esittäjää jalostamaan sitä paremmaksi yhdessä ryhmänä keskustellen.

Perinteinen aivoriihi tuntuu osallistujista yleensä innostavalta ja energiseltä pohdinnalta, jossa ideoita syntyy paljon. Jos siitä huolimatta aivoriihestä ei synny aiheen omistajaa tyydyttäviä tuloksia, niin usein suurin syy on huonosti ja liian nopeasti toteutetussa ideoiden valintavaiheessa. Esimerkiksi Sam Kaner kirjassaan Facilitator's guide to participatory decision making‎ kuvaa haasteita, joita liittyy ideoiden valinta- ja kiteyttämisvaiheeseen.

Orchidea Brainstorming -prosessissa ideoiden valinta ja jalostamisvaihetta on kehitetty ja se tapahtuukin monivaiheisena prosessina, joka jalostaa alun ”raakaideoista” monipuolisesti pohdittuja ideakonsepteja, mikä edesauttaa ideointiprosessin etenemistä ideoinnin kehittelyyn ja siitä toteutukseen.

6. Lopetus

Lopuksi ohjaaja kiittää osallistujia heidän panoksestaan ja kertoo mitä seuraavaksi tapahtuu. Osallistujia on hyvä informoida säännöllisesti kehitykseen valittujen ideoiden jatkovaiheista, jotta heidän motivaationsa osallistua jatkossakin kehittämistyöpajoihin säilyy hyvänä.

Vinkkejä toteutukseen

Tässä muutamia vinkkejä, joilla saat työpajan onnistumaan paremmin

• Rohkaise hiljaisempia: Rauhallisemmat ja hiljaisemmat osallistujat voivat tarvita rohkaisua osallistumiseen, joten osallistujien aktiivisuutta kannattaa seurata ja rohkaista myös hiljaisempia mukaan.

• Pidä huolta sääntöjen noudattamisesta: Sovi ne yhdessä ideoinnin aluksi ja huolehdi, että aivoriihen perusperiaatteita noudetaan ja puutu tarvittaessa niiden rikkomiseen.

• Valitse paikka huolella: Paikassa on hyvä olla ideoiden kirjaamista varten seinäpintaa, jonka edessä istutaan tuoleilla puolikaaressa. Pöytiä ei tarvita, sillä näin ryhmä saadaan paremmin toimimaan. Hyvässä paikassa ei ole myöskään häiriötekijöitä ja sen olisi hyvä poiketa osallistujien normaaleista palaveripaikoista.
  
  
• Näytä esimerkkiä: Erityisesti villien ideoiden saamiseksi voi olla hyvä, että ohjaaja on jo etukäteen pohtinut villin ja ehkä hauskankin idean jo etukäteen. Rohkaise ja kehu hulluja ideoita esittäviä osallistujia.

• Reagoi dominoivaan osallistujaan: Jos huomaat jonkun osallistujan olevan liikaa äänessä, siirry esimerkiksi kiertävään esitysvuoroon.

Vaihtoehtoiset toteutustavat

Aivoriihelle on kehitetty monia vaihtoehtoisia toteutustapoja, joista suosituimpia ovat

• Brainwriting: Jokainen osallistuja aloittaa kirjoittamalla esimerkiksi kolme ideaa tyhjälle paperille jättäen niiden väliin hiukan tyhjää tilaa. Sen jälkeen oma paperi laitetaan ryhmän keskelle ja samalla sieltä otetaan itselle jonkun muun kirjoittama paperi tilalle. Paperilla olevat luetaan läpi ja niitä jatkokehitetään omilla lisäajatuksilla.
  
  
• Ideakävely: Samantyyppinen kuin Brainwriting, mutta käytetään useampia fläppitauluja. Osallistujat kirjaavat ideoita fläppitaululle niin, että niiden ympärille jätetään tilaa. Kun osallistujan ideointi rupeaa tyrehtymään, hän lähtee tutustumaan muiden ideoihin muille fläppitauluille ja kirjoittaa niiden yhteyteen kehityskommentteja tai kirjoittaa syntyneiden ajatusten pohjalta täysin uusia ideoita.
  
  
• Ideakävely tuumatalkoot -periaatteella: Jokainen kirjaa ensin esimerkiksi 5 minuutin ajan ideoita omalle listalle ja lähtee sen jälkeen kirjaamaan aina yhden idean yhdelle fläpille ja lukee samalla, mitä siellä on ja tarvittaessa kirjoittaa uuden idean aiempien pohjalta.
  
  
• Käänteinen aivoriihi: Käänteisessä toteutuksessa tavoitteeksi asetetaan halutun tuloksen vastakohta. Jos työpajan tavoitteena on parantaa ilmanlaatua, ideoidaan käänteisessä aivoriihessä ilmanlaadun huonontamista. Käänteistä toteutusta käytetään yleensä osana normaalia aivoriiheä, kun halutaan virkistää osallistujien ajattelua ja antaa heille uudenlaisia perspektiivejä.

• Luova provosointi: Luovaa provosointia käytetään osana aivoriihiprosessia, kun halutaan jatkokehittää jo syntynyttä ratkaisua eteenpäin. Siinä jo syntyneestä ratkaisusta poistetaan joku tärkeä elementti, esimerkiksi puhdistettaessa ilmaa kielletään käyttämästä palokaasujen puhdistamista. Näin ryhmä pakotetaan etsimään vaihtoehtoisia ratkaisuja. Parhaita luovalla provosoinnilla saatuja ideoita käytetään komponentteina muodostettaessa lopullista ratkaisua aiheeseen.
  
  
• Digitaalinen aivoriihi: Digitaalisia aivoriihi-sovelluksia on ollut markkinoilla jo pitkään, mutta Orchidea Työpaja on vienyt ne täysin uudelle tasolle. Perinteistä aivoriihi -sessiota tehokkaampi Orchidea Työpaja voidaan toteuttaa joko fyysisessä tapaamisessa tai verkkokokouksena esimerkiksi Skypen, Microsoft Teamsin tai Zoomin avulla. Orchidea Brainstormingin etuina perinteiseen aivoriihen verrattuna ovat:
  • Ei tarvitse olla fasilitoinnin asiantuntija - Orchida ohjaa sinut prosessin läpi
  • Helppo kutsua osallistujia niin tiimistäsi, organisaatiostasi tai vaikkapa asiakkaista
  • Aloitat työpajasi sekunneissa

Kokeile Orchideaa ja järjestä digitaaliset aivoriihet ilmaiseksi!

Lopuksi

Kiitos kumppanillemme Innotiimi-ICG:lle, jonka pitkää käytännön kokemusta aivoriihien ja työpajojen ohjaamisessa saimme hyödyntää tätä blogia kirjoitettaessa.

Onnea oman aivoriihesi toteutukseen. Kommentoi kirjoitusta, jos sinulla on jokin oma vinkki toteutukseen ja haluat jakaa sen muiden kanssa.

P.s. Päivitämme tietoa myös englanninkieliseen blogiimme. Mikäli olet kiinnostunut aiheesta enemmän, suosittelen lukemaan myös seuraavat artikkelimme:

• How to Brainstorm Online: The Ultimate Guide
• Rules for brainstorming success
• How to choose the right online brainstorming software?