Monissa suurissa organisaatioissa tuskaillaan innovaatioprosessin kanssa. Sisäisen joukkoistaminen mahdollisuudet uusien ideoiden sisäisen yhteiskehityksen mahdollistajana ovat houkuttelevat. Tulostemme mukaan teknologia ei yksissään riitä vaan itse sisäisen joukkoistamisen fasilitointi pitää ottaa vakavissaan. Sisäinen joukkoistaminen tähtää eksplisiittiseen ongelmanratkaisuun innovaatioiden kehitysprosessissa sekä uusien innovaatioiden luomisprosessissa.
Toteutimme syksyllä 2014 Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa tutkimuksen sisäisen joukkoistamisen käytöstä isojen organisaatioiden innovaatiotoiminnassa. Case-tutkimukseen osallistui kolme organisaatiota. Yhdessä casessa oli kyseessä suuren organisaation paikallinen suuri yksikkö, yhdessä casessa kansallinen suuri organisaatio ja yhdessä casessa kansainvälinen suuri organisaatio. Haastattelimme jokaisesta organisaatiosta johtotason henkilöitä, innovaatiotoiminnasta vastaavia henkilöitä sekä työntekijöitä. Organisaatioissa hyödynnettiin Orchidea- työkalua sisäisen joukkoistamisen teknologisena alustana.
Aikaisemman tutkimuksen mukaan sisäisen joukkoistamisen onnistumiseen vaikuttaa kolme asiaa: 1) ihmisten motivoiminen sopivin insentiivein; 2) ihmisten osallistumisen kannustaminen; ja 3) huolelliset prosessit. Tutkimuksen tuloksena löysimme edellä mainittujen onnistumiseen vaikuttavien seikkojen lisäksi neljännen tekijän, toimenpiteet ennen joukkoistamisen lanseeraamista.
1. Motivointi ja palkitseminen
Sisäisen joukkoistamisen osallistumisen edistämiseksi tarvitaan jatkuva, suunniteltu palkkioiden virta. Kannustimista ideoijien mielestä merkittävintä oli rahallinen palkitseminen. Ylin johto taas tukeutui useammin sisäisiin motivointitekijöihin. Kaikki olivat samaa mieltä siitä, että palkitsemisen läpinäkyvyys ja julkiset tunnustukset olivat erittäin tärkeässä roolissa. Palkitsemisen oikeudenmukaisuus koettiin myös tärkeäksi.
2. Osallistumisen kannustaminen
Vuorovaikutuksen ylläpitämiseksi organisaation jäseniä tulisi rohkaista ottamaan sisäisen joukkoistamisen aktiviteetteihin osaa, että heidän ensimmäinen käyntinsä alustalla ei jäisi myös viimeiseksi. Osallistumiseen kannustamisessa painotettiin markkinoinnin lisäksi toteutukseen päässeistä ideoista tehtyjä tarinoita. Johdon esimerkki ja tuki koettiin merkittäväksi kannustimeksi. Innovaatiokilpailujen merkitys korostui kaikissa tutkituissa organisaatioissa jatkuvan mielenkiinnon ylläpitäjänä. Joukkoistamistyökalun näkyminen intran etusivulla koettiin olevan paras tapa muistuttaa uusista ideoista ja kommenteista.
3. Huolelliset prosessit
Löydöksiimme perustuen suosittelemme, että sisäistä joukkoistamista tukemaan luodaan hyvin organisoitu ja läpinäkyvä innovaatioprosessi ideoiden käsittelystä niiden implementointiin saakka. Merkittävässä roolissa on myös käytettävän työkalun helppokäyttöisyys. Innovaatiotiimin merkitys toiminnan ylläpitäjänä ja kehittäjänä oli lisäksi avainasemassa kaikissa organisaatioissa.
4. Lanseeraamisen suunnittelu
Uutena parhaiden johtamiskäytänteiden luokkana löydettiin toimenpiteet ennen innovointityökalun ja ideointiprosessin lanseeraamista. Työkalun pilotointi ja testaaminen etukäteen sekä etukäteismarkkinointi nähtiin tärkeinä toimenpiteinä. Varsinaisen lanseeraustilaisuuden huolellinen suunnittelu, markkinointi ja toteutus olivat merkittäviä. Organisaation jäsenten perehdyttäminen teknologisen alusten käyttöön ei saisi myöskään unohtua. Sisäisten sidosryhmien, kuten luottamusmiesten kanssa, keskusteleminen on myös ensiarvoisen tärkeää sisäisten joukkoistamistoimenpiteiden onnistumiselle.
Yhteenveto
Kaikki tutkimukseen osallistuneet organisaatiot olivat onnistuneet erittäin hyvin toteuttamaan haastavan siirtymän kohti sisäistä joukkoistamista. Yleispalaute tutkimukseen haastatelluilta henkilöiltä oli positiivista. Jokainen tutkituista organisaatioista oli panostanut sekä innovaatiotoiminnan prosessien että innovaatiostrategian kehittämiseen.
Jatkossa olisi kiinnostavaa tietää, mitkä edellä kuvatuista käytänteistä oikeasti toimivat eli johtavat toivottuihin tuloksiin ja millaisissa kombinaatioissa. Tämän asian selvittäminen on seuraava tavoitteemme.
Tutkimusryhmä kiittää kaikkia osallistuneita heidän arvokkaasta panoksestaan!
Lappeenrannan teknillisen yliopiston School of Business and Management, KTT Kaisa Henttonen, Prof. Jukka Hallikas ja KTM Tommi Rissanen.
Orchidea on monipuolinen innovaatiotyökalu, joka tarjoaa ratkaisuja kaikkiin innovaatiotoimintoihin pienen tiimin aivoriihistä joukkoistamiseen. Kerää ideoita kaikilta olennaisilta sidosryhmiltä jatkuvan ideoinnin kanavien kautta tai kampanjoiden, kuten innovaatiohaasteiden ja digitaalisten työpajojen, avulla.
Aloita Orchidean käyttö ilmaiseksi täältä!
